Joulu tosiaan taitaa olla tulossa. Eilen olin nimittäin juomassa hehkuviiniä ja punssia ja tänään jatkettiin samaa linjaa joulumarkkinoilla. Huomenna taas menen päiväksi Salzburgiin, jossa vietetäänkin tänä jouluna sopivasti tämän laulun 190-vuotisjuhlia: http://www.youtube.com/watch?v=oUb8ySdERKs . Mutta aloitetaan kuitenkin eilisestä.
Olin siis sopinut Timean kanssa, että menisimme saksankurssin jälkeen hehkuviinille. WU:n edessä on nimittäin iltaisin auki kaksi kojua, joissa myydään hehkuviiniä ja punssia. Hintakin on opiskelijoille sopiva 1-1,5e/muki. Niinpä siinä edustalla seisoskeleekin joka ilta aikamoinen määrä opiskelijoita höyryävät mukit käsissään. Timean tosin piti mennä hoitamaan ensin joitain asioita, joten odottelin häntä melkein tunnin. Onneksi satuin tapaamaan Pollyn kavereineen, siis sen brittitytön, jonka tapasin Oktoberfest-matkalla. Kävi ilmi, että hänkin odotteli Timeaa. Timean vihdoin saavuttua joimme ensin mukilliset hehkuviiniä ja sitten vielä appelsiinipunssia. Yhtäkkiä paikalle ilmestyi myös Pyhä Nikolaus! Huomennahan on Keski-Euroopassa Pyhän Nikolauksen päivä, jolloin hän jakaa kilteille lapsille karkkia ja pieniä lahjoja. Täällä Itävallassa hänen seuralaisenaan on Krampus (http://de.wikipedia.org/wiki/Krampus), paholaismainen hahmo, joka vie tuhmat lapset mukanaan. Tosin nykyään taitaa tuoda niille vain risuja. Krampusta ei tällä kertaa näkynyt, mutta Nikolaus antoi meille suklaata ja drinkkilipukkeet (ei taida olla ihan perinteinen lahja häneltä, mutta ilmeisesti ymmärtänyt nykyajan opiskelijoiden toiveet ;) ).
Pyhä Nikolaus, Polly ja Luis.
Paikallaan seisoskelu alkoi lämpimistä juomista huolimatta paleltaa ja päätimme lähteä ostamaan pizzat Haus Döblingiä vastapäätä olevasta pizzeriasta ja sitten syödä ne Pollyn huoneessa. Mukana oli minun, Pollyn ja Timean lisäksi brasilialainen Luis ja makedonialainen Daniel. Polly asuu myös Haus Döblingissä, mutta eri rakennuksessa kuin minä. Huone olikin vähän erilainen, mutta suurin ero lienee siinä, että heillä on kuulemma ötököitä. Täällä ei ole onneksi näkynyt!
Karoline kysyi eilen, kiinnostaisiko minua nähdä vähemmän turisteille suunnattu joulutori, jonka hän aikoi näyttää Italiasta kylässä olevalle ystävälleen. Suostuin tietysti, joten sovittiin tapaaminen kuudelta yhdelle metroasemalle. Kävin sitä ennen ostamassa huomiseksi valmiiksi meno-paluulipun Salzburgiin. Kuudelta metroasemalla ei kuitenkaan näkynyt ketään, ennenkuin kymmenen yli kuusi paikalle saapui Orcun, jonka en edes tiennyt olevan tulossa mukaan. Hän sitten taas soitti Konnylle ja Marcille (joiden en myöskään tiennyt olevan mukana, mutta jotka molemmat kyllä tunnen, Marcin jo ensimmäiseltä viikolta täällä ja Konny on samassa projektiryhmässä minun, Femken ja Orcunin kanssa) ja sai ohjeet, kuinka paikalle päästään, joten lähdin hänen mukaansa. Löysimme joulutorin ja hiukan myöhemmin sinne saapuivat sitten myös Karoline ja hänen ystävänsä. Joimme taas hehkuviiniä, juttelimme, kiertelimme ympäriinsä ja lopulta söimme vielä täytetyt uuniperunat. Taustalla soi jouluinen musiikki ja tunnelma oli oikein mukava, kunnes alkoi sataa vettä jolloin katsoimme parhaaksi lähteä.
Huomenna on siis ohjelmassa Salzburg. Junamatka on 3h suuntaansa, mutta nykyään tuo tuntuu minulle pikkupyrähdykseltä, olenhan tottunut istumaan 6-7 tuntia kerralla. Kauhean aikaisin en jaksa itseäni sängystä ylös pakottaa, joten olen Salzburgissa vasta vähän ennen puoltapäivää. Takaisin lähden varmaan joskus seitsemän-kahdeksan aikoihin. Eiköhän siinä ajassa pääasiat ehdi nähdä. Ei ole paikkalippuja, joten voin itse valita junan, ja niitä menee vähintään yksi tunnissa. Päätin mennä Salzburgiin nyt, koska sattuu olemaan sopivasti aikaa. Ensimmäinen tentti on tiistaina, joten ehdin lukea siihen vielä sunnuntain ja maanantain (aloitin tänään). Maanantainahan täällä on Mariä Empfängnis, eli ilmeisesti siis synnittömän sikiämisen päivä tms. Femke totesikin tähän osuvasti, että kovin oli lyhyt raskaus... Joka tapauksessa päivä on täällä yleinen vapaapäivä. Muuten ensi viikolla riittääkin ohjelmaa niin viikolle kuin viikonlopullekin. Halusin kuitenkin käydä Salzburgissa vielä ennen joulua, koska kaupunki on niin tunnettu joulumarkkinoistaan. Nyt oli siis vähän niinkuin viimeinen tilaisuus.
Niin joo, pitänee vielä loppuun kertoa, kuinka saksanopettajani palautti taas minut hyvin maanpinnalle kielitaitoni suhteen. Olin aika ylpeä itsestäni, kun kävin muutaman muun vaihtarin kanssa aika sujuvasti keskusteluja saksaksi tällä viikolla. Torstaina oli sitten saksankurssilla vuorossa lyhyt esitelmä. Olin harjoitellut sitä, ja verrattuna ensimmäiseen esitelmääni tämä meni huomattavasti paremmin. En enää jännittänyt läheskään niin paljon saksan puhumista kuin silloin. Itse tunsin siis parantaneeni suoritustani melkoisesti. Ja mitä sanoi proffa? Ilmoitti, että varsinkin kielioppini oli hyvää - pohjoismaalaiseksi. Tämä aiheutti tietysti pientä hämillistä naurahtelua luokassa, jossa on varsin monta skandinaavia. Proffa sitten selitti, että Pohjoismaissa kieltenopetuksessa keskitytään enemmän viestin selväksi saamiseen kuin kieliopista nipottamiseen, toisin kuin Keski-Euroopassa. Joten siitäs sain. Kielioppi on aina ollut minulle vahvaa aluetta kielessä kuin kielessä, tai näin olen ajatellut. Nyt tiedän osaavani saksankin kieliopin hyvin - pohjoismaalaiseksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti