Pitkä mutta hyödyllinen päivä

Aamu alkoi tunnin pituisella tasokokeella kahden viikon saksan intensiivikurssia varten. Koe oli lähinnä monivalintaa, mutta kylläpä otettiin luulot pois heti alussa. Monivalintana oli nimittäin useassa kohdassa prepositio, eikä mikään "pöydän alle, oven taakse"-tyyppinen juttu, vaan nimenomaan olisi pitänyt muistaa, mikä prepositio tulee minkäkin verbin kanssa (siis valittaa jostakin, olla kiinnostunut jostakin jne)... Monesti tiesin kyllä neljästä vaihtoehdosta kaksi, jotka ei ainakaan olleet oikein, mutta ne viimeiset kaksi kuulosti minusta ihan yhtä hyviltä vaihtoehdoilta. Osa meni siis arvaamalla ja jonkinlaisella mutu-tuntuman ja kielipään yhdistelmällä. Eivät olleet edes mitään tavallisimpia verbejä muuten!

Testin jälkeen oli useita erilaisia infotilaisuuksia, niin virallisemmista asioista kuin vaihtareille järjestettävistä matkoista ja bileistäkin. Lounastauolla kävin hankkimassa itselleni vihdoin opiskelijakortin ja yliopiston nettitunnukset. Käytiin myös Stefanian, Annan ja Timean kanssa testaamassa Mensa, eli yliopiston ruokala (ne ovat jostakin syystä saksaksi Mensa). Ongelmana oli, ettemme oikeen millään tajunneet, mikä oli homman idea. Minä sain järkevän annoksen järkevään hintaan (spagetti bolognese+mehu, 4,40e), kun näin yhdessä paikassa jaettavan kyseistä ruokaa. Toiset keräsivät lautaselleen vähän sitä sun tätä salaattia tms ja maksoivat pienestä salaattilautasesta melkein saman verran. Ei vieläkään käsitetä paikan hinnoittelua muiden kuin noiden valmiiden menu-annosten osalta.

Kolmelta kokoonnuimme kuulemaan tuomion aamun testistä. Meidät oli jaettu yhdeksään tasoryhmään, joista ensimmäinen on vasta-alkajille. Pääsin ryhmään kahdeksan, toiseksi parhaaseen! Samaan ryhmään tulivat myös Anna ja Marie. Aloitettiin aika heti opiskelu ja hyvältä vaikuttaa. Ihan sopiva ryhmä. Vaatimustasoa ainakin riittää, kun heti ekaksi luettiin Itävallan pankin pääjohtajan haastattelua liittyen inflaatioon ja ruuan arvonlisäveron alentamiseen (erittäin ajankohtainen aihe täällä, pian on vaalit ja tämä ilmeisesti päätetään jo ennen vaaleja). Olin ylpeä itsestäni, kun ymmärsin ja osasin selittää saksaksi omalle ryhmälleni yhden kohdan tekstistä, joka oli ollut muille hankala.

Muutenkin vaikuttaa hyvältä tämä orientaatioviikkojen ohjelma. Huomenna on iltapäivällä kävelyretki Wienin keskustassa, torstaina koko päivä saksaa, koska perjantaina kokopäiväretki Graziin ja Zotterin suklaatehtaaseen (sattui tosi sopivasti, kun käsiteltiin Zotteria siinä seminaarissa!). Lauantaina Schönbrunn ja ensi viikolla esim. Belvedere, päiväretki Melkiin jne. Lisäksi sai valita eri vaihtoehdoista, mitä oopperaa haluaa mennä katsomaan ilmaiseksi! Siis hintaan sisältyy yksi oopperaesitys, esitysvaihtoehtoja taisi olla 3-4 ja ne on eri päivinä. Minä valitsin Gounodin ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Gounod) Romeon ja Julian. Esitys on ensi sunnuntaina iltapäivällä. Muita vaihtoehtoja olisivat olleet Verdin Simon Boccanegra, Wagnerin Lentävä hollantilainen ja joku baletti. Balettia olisin oikeastaan halunnut mennä katsomaan, mutta se on samaan aikaan kuin viikonloppuretki Oktoberfestille Müncheniin, jonne aion ilmoittautua. Ainoa asia, joka minua tuossa orientaatiossa nyt harmittaa, on että meidän piti valita keväällä, haluammeko osallistua saksaksi vai englanniksi kävelykierroksille yms ja minä valitsin kainoudessani englannin. Nyt olisinkin halunnut osallistua saksankieliseen, varsinkin kun sitä vetää Marc ja Mariekin on siellä, ja olisin varmasti kaiken ymmärtänyt. Ei voi mitään, olen nössöenglantiryhmässä.

Koin tänään muuten ahaa-elämyksen yhdestä aiheesta. Olen ihmetellyt, kun joka ilta tossa meidän keittiössä kokkaa isompi porukka jotain pakistanilaispoikia monta tuntia ja sitten ne syö kans tosi pitkään (mun ovi on oleskelutilan vieressä, joten kuulen puheen hyvin). Tänään Stefania valitteli samaa, ettei heillä mahdu keittiöön kun pakistanilaiset kokkaa ja syö koko illan. Ja sillon mulla yhtäkkiä välähti, kiitos Singaporen ja tutustumiseni pakistanilaisperäiseen kanadalaiseen muslimityttöön: Ramadan! Ei ihme, että ne alkaa kokata ja syödä joskus seitsemän aikaan, silloinhan täällä laskee aurinko! Ja tottakai ne tekee sen porukalla ja syö pitkään, nehän ei ole voinut syödä koko päivänä ja ideana on nimenomaan iltaisin sitten juhlia!

Lähiaikoina mulla riittääkin sitten tekemistä joka päivälle. Aamupäivisin on saksaa ja iltapäivisin ohjelmaa. Keskiviikkona on iltapäivä vapaa, mutta eiköhän silloinkin riitä tekemistä. Ainakin siellä maistraatissa pitäisi vielä käydä ilmoittautumassa, pitää lukea tarkemmat ohjeet noista papereista, jotka sain tänään. Myöskään opiskelijakorttiasia ei ole vielä täysin selvä, se pitää ensin leimata voimassaolevaksi. Tämä leimaus vaan pitää tehdä automaatilla, jossa voi maksaa ainoastaan paikallisella pankkikortilla, joten pitää pyytää vaikka Katherinaa tai Stefanieta auttamaan joku päivä. Onneksi sillä ei ole kiire, vaan aikaa on vielä lokakuun 24. asti.

Tänään on muuten ollut tosi kylmä ja sateinen päivä. Laitoin takin alle pitkähihaisen paidan, mutta koululla kaduin sitä, koska toisin kuin olin odottanut, on koululla sisällä ainakin toistaiseksi tosi kuuma. Huomenna teen siis niinpäin, että laitan paksumman takin (sen valkoisen) ja alle t-paidan. Pitänee ottaa mukaan myös sormikkaat, kun iltapäivä tosiaan vietetään kävellen kaupungilla.