Niin, pari viime päivää kului lähinnä pakatessa. Matkalaukkuni on niin iso, ettei ongelmana ole se, mahtuuko kaikki mukaan, vaan se, meneekö paljonkin yli painorajojen. Lentokentällä vaaka näytti 22 kg, mutta ystävällinen Finnairin täti ei sanonut mitään. Äiti oli saattamassa, koska oli halunnut tulla ja koska lähti siitä sitten melko suoraan risteilylle Tallinnaan Aikun ja Jennin kanssa. Herkuteltiin siinä lentokentällä sitten vielä Mövenpickin jätskeillä ennenkuin lähdin. Lento meni ongelmitta, ja joskus kahdeksan aikoihin taisin olla vihdoin hotellilla. Olin jännittänyt kuitenkin sen verran, että hotellille päästessä olin aika väsynyt ja jaksoin lähinnä vain käydä suihkussa ennen nukkumaanmenoa.
Aamiaisen jälkeen suuntasin kohti keskustaa, ensin tosin katsoin, kuinka pitkä matka täältä on Haus Döblingiin, se kun on tässä samaa katua eteenpäin. Keskustassa kävelin ensin Stephansplatzin alueella ympäriinsä ja kävin katsastamassa Stephansdomin sisältä. Siellä oli juuri menossa jumalanpalvelus. Jotkut turistit ottivat siitäkin kuvia, mutta minä en kyllä kehdannut. Käveleskelin lisää ja huomasin tulleeni Hofburgin alueelle, jonne olinkin joka tapauksessa aikonut mennä seuraavaksi. Neue Burgin edessä oli meneillään jonkinlainen Nivea Familienfest: esiintymislava, josta raikui purkkapoppi (ilmeisesti tyttöbändi nimeltään Wir3), kymmenittäin sponsorien telttoja, joissa erilaisia leikki- ja kilpailumahdollisuuksia, ja toimintaansa esittelemässä myös useita ambulansseja ja poliiseja, sekä aivan älyttömästi ihmisiä, lähinnä perheitä. Olisin ottanut iskälle kuvan itävaltalaisesta poliisimoottoripyörästä (joka muuten oli harmaa), mutta juuri silloin joku pikkutyttö pääsi sillä ajelulle poliisin kanssa, enkä ehtinyt.
Neue Burg ja tapahtumatelttoja.
Käytyäni kaupassa Westbahnhofilla (yleisesti kaupat ei ole auki sunnuntaisin) suuntasin välillä hotelliin lepäämään. Katsastin tosin matkalla koulun ja miten sieltä pääsee parhaiten asuntolaan. Lepäilyn jälkeen lähdin katsomaan hotellin vieressä olevaa puistoa. Aika kiva paikka, täynnä ihmisiä viettämässä sunnuntai-iltapäivää/iltaa tai kuntoilemassa. Käveltyäni puiston ympäri jatkoin lähialueen tutkimista ja löysin hautausmaan. Piti tosin ensin kävellä aidanviertä varmaan puolet koko hautausmaan ympärysmitasta, että sisäänkäynti löytyi, meinasin jo luovuttaa. Katolisia hautoja oli kiva katsella, ovat niin koristeellisia ja erilaisia. Kun ei ole tottunut tällaisiin hautausmaihin, ne tuntuvat aina jotenkin romanttisilta. Tämä oli vieläpä ihan aktiivisessa käytössä oleva hautausmaa, mutta ihan yhtä koristeellista vaikuttaa olevan hautaustyyli nykyäänkin kuin sata vuotta sitten.
Tällä haudalla nukkui kivinen kissa, kun taas toisella...
Tämä alue, jolla tää hotelli ja se asuntolakin sijaitsee on muuten tosi kivannäköistä. Paljon sellaisia vanhoja asuintaloja. Noista kuvista näkee varmaan parhaiten, mitä tarkoitan (pahoittelen, että toinen on aika vinossa). Haus Döbling kyllä vaikutti olevan aikamoinen sementtiblokki, mutta ei mua haittaa, jos pääsee asumaan tällaisella alueella ja vielä lähellä koulua. Muutenkin olen kyllä tosi ihastunut Wieniin kaupunkina.
Tässäpä pääasiat tällä kertaa. Alan valmistautua huomista varten. Aamulla pitää nousta aikaisin, joten pitää laittaa kaikki mahdollisimman valmiiksi nyt illalla. Sää täällä on muuten tosi hyvä, ehkä jotain +24 ja aurinkoista. Puistossa tosin vaikutti siltä, että osa puista kuitenkin pudottaa jo lehtiään. Saa nähdä, kuinka kauan tällainen sää jatkuu. Kesälomathan täällä kai kuitenkin kestää syyskuun loppuun.
En tiedä, milloin pääsen seuraavan kerran nettiin. Tämänkin julkaisemiseen käytän hotellin maksullista nettiä, kun haluan joka tapauksessa neurootikkona tarkistaa vielä sähköpostini ennen huomista ja veloitus on kuitenkin tunnilta, joten voin sitten käyttää sen lopunkin tunnista. Toistaiseksi käytän muuten vielä Suomen kännykkäliittymää. En tiedä, milloin ehdin hankkia paikallisen prepaidin.
1 kommentti:
Kiitos ihanista kuvista ja tilannepäivityksestä, täällä kateellisena lueskelin, varsinkin tuota lämpötilaa!
Täällä huomasi, että oli oli syyskuun ensimmäinen, aamulla lämpötila juuri ja juuri plussan puolella ja Koru-Pajan katolla JÄÄTÄ! Työmatkalla lapaset ja kaulahuivi, olisi tarvinnut farkkujen alle ehkä jo sukkikset. Syksy tullut, mälsää!
Lähetä kommentti